Kuukausittaiset arkistot: maaliskuu 2017


Ahistaa. Jännä tunne, kun henkinen tila muuttuu fyysiseksi. Rinta ja pallea samaa raskasta massaa. Ja kun katsoo ikkunasta, pienen Petteri-omenpuuni oksilla kimmeltävät vesipisarat. Ne ovatkin ainoa asia, mikä maisemassa kimmeltää. Harmaata, harmaata, männyn oksien liike näyttää väsyneeltä, hyvin laiskasti lekuttava mustanharmaa varis etenee mutkitellen pois näkyvistä. Niin kuin luontokin olisi juuri […]

Harmaata


sata iloista pientä kalaa. Kuka runoili näin keväästä? Miettimisaikaa on tämän kirjoituksen verran. Lopussa paljastan, mutta sen verran voin jo sanoa, että hän on kuulunut lempirunoilijoihini varhaisesta nuoruudestani asti. Viime yönä nukuin lähes yhdeksän tuntia. En tietenkään yhteen menoon, mutta pitkät mietinnät keskellä yötä unohtuivat ainakin yhdeksi yöksi. Ja kun univelkaa […]

Jään alla jo nauraa salaa